- Kokemukset ja tunteet
- materiaalinen ulottuvuus
- myytit ja kertomukset
- rituaalit ja käytännöt
- oppi ja filosofia
- etiikka
- yhteisöt ja instituutiot
Uskonnolliset kokemukset liittyvät pyhän kokemiseen. Ilmenee ihmisen käsityksissä, elämyksissä ja käytöksessä. Uskonnolliset kokemukset ovat olleet tärkeitä monien uskonotjen synty- ja muotoutumisvaiheessa. Vaikka kokemukset ovat henkilökohtaisia, liittyy niihin myös yhteisöllinen ulottuvuus. Esim pyhiinvaelluksella ihmisjoukkojen välille syntyy luja yhteenkuuluvuuden tunne.
Uskonnollisen kokemuksen lajit:
- kääntymis- ja uudelleensyntymiskokemus
- samanistinen kokemus
- ihmekokemus
- mystinen kokemus
- karismaattinen kokemus
- lähellä kuolemaa -kokemus
2.Materiaalinen ulottuvuus:
- Pyhät paikat: synagogat, kirkot, kappelit ja moskeijat sekä Intia hinduille, Israel juutalaisille ja Jerusalem islamille, juutalaisuudelle ja kristinuskolle. Myös Ganges-joki ja Fuji-vuori ovat pyhiä paikkoja.
- Uskonnolliset esineet: kristityillä mm. risti. Myös hindujen rukousmylly, kristinuskon ehtoollisastia, rukousnauhat ja kynttilät ovat uskonnollisia esineitä. Vaatteissa mm. kipa, alba sekä huivi/huntu.
- Uskonnolliset symbolit: Kristinuskossa mm. krusifiksi kuvaa Jeesukset kuolemaa ja tyhjä risti ylösnousemusta. Useat pyhimykset tuntee niiden attribuutiosta: Paavalin tuntee miekasta, Pietarin avaimesta ja Pyhän Lucian siitä, etää silmät ovat tarjottimella.
3.Myytit ja kertomukset:
Myytit ovat kertomuksia, jotka vastaavat elämän peruskysymyksiin: Miksi maailma on olemassa? Miksi on pahuutta? Mikä on elämän tarkoitus? Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? jne. Myytit auttavat ihmistä ymmärtämään itseään, elämää ja kuolemaa.
Myyttien lajit:
4.Rituaalit ja käytännöt:
Myytit ovat kertomuksia, jotka vastaavat elämän peruskysymyksiin: Miksi maailma on olemassa? Miksi on pahuutta? Mikä on elämän tarkoitus? Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? jne. Myytit auttavat ihmistä ymmärtämään itseään, elämää ja kuolemaa.
Myyttien lajit:
- Alkumyytit: Kertovat maailman luomisesta, siitä miten kaikki syntyi. Miksi minä elän? Miksi maailma on tällainen?
- Syntymyytit: Kertovat alkuajan lisäksi siitä, miten arkiset asiat ovat saaneet alkunsa.
- Legendat ja sankarimyytit: Kertovat uskonnon perustajista tai henkilöistä, joilla on yliluonnollisia kykyjä.
- Transformaatiomyytit: Kertovat miten hyvään tuli mukaan pahuutta. (vanhan testamentin paratiisimyytti)
- Eskatologiset myytit: Kertovat lopun ajoista. (uuden testamentin Johanneksen ilmestys)
4.Rituaalit ja käytännöt:
Riitti = uskonnollisissa perinteissä olevia säännöllisiä ja toistuvia palvontamenoja tai toimituksia.
Kun useat riitit yhdistetään kokonaisuudeksi, syntyy rituaali.
Riittien lajit:
- Siirtymäriitit: (Irtaumariitti, Odotusaika, Liittymäriitti)
- Kriisiriitit
- Kalendaariitit
Riitit ovat tärkeitä niin yksilölle kuin yhteisöllekkin. Esim. hautajaisissa ihmiset saavat lohtua suruunsa yhdessäolosta ja vainajan muistelemisesta.
5.Oppi ja filosofia:
Opit korostuivat, kun suullista perimätietoa ryhdyttiin kokomaan pyhiksi kirjoituksiksi. Opit ovat tärkeitä ennen kaikkea yksijumalaisissa uskonnoissa.
Opit sitältävät:
Kaikissa maailmanuskonnoissa on yksityiskohtaisia elämänohjeita/säännöstöjä. Esim. kymmenen käskyä on tärkeä kristillisessä ja juutalaisessa etiikassa. Juutalaisuuteen kuuluu kymmenen käskyn lisäksi jopa yli kuusisataa muuta määräystä. Muslimien elämää säätelee islamilainen laki eli sharia, joka ohjeistaa ihmisen arkista elämää, mutta myös yhteiskunnan toimintoja. Uuden testamentin etiikan ydin on lähimmäisen rakastaminen. "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille" ja "Älä tee toisille sitä, mitä et toivoisi toisten tekevän sinulle."
Uskontojen välillä on eettisiä eroja, sillä mm. tappamisesta ja seksuaalisuudesta on poikkeavia näkemyksiä. Esimerkiksi budhalaisuudessa tappaminen on kieletty kaikkia tuntevia olentoja kohtaan, mutta juutalaisuudessa ja islamissa ilmisen tappaminen itsepuolustuksena tai yhteisön suojelemisena on salittu.
Uskontojen kannattajat voidaan jakaa ryhmiin sen perusteella, miten he suhtautuvat modernisaatioon:
7.Yhteisöt ja instituutiot:
Uskonnot jaetaan mm. maailmanuskontoihin ja etnisiin uskontoihin.
KULTTI= löyhästi järjestäytynyt ryhmä, joka korostaa yksilöllisyyttä. Kulteilla ei ole johtajaa eikä normeja.
KIRKKO= organisoitu uskonnollinen yhteisö, joka ei sido jäseniään liikaa. Suomessa yhteistyö näkyy mm. hautausmaiden kunnossapitona, valtion osallistumisena kansankirkkojen papiston koulutukseen.
LAHKO= tiivis yhteisö, jonka toimintaa säätelee tiukat normit. Vahva ja karismaattinen johtaja.
Uskonnollisia johtajia:
Opit sitältävät:
- Jumalakäsitykset (teismi-monismi)
- aikakäsitykset (lineaarinen-syklinene/ yksielämä-elämän kierto)
- pelastuskäsitykset (jumalakeskeinen-ihmiskeskeinen)
6.Etiikka ja säädökset:
Etiikka: filosofian ala, joka tutkii moraalia.
Moraali: yksilön tai ryhmän käsitukset oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta.
(Etiikka on teoriaa ja moraali on käytäntöä)
Kaikissa maailmanuskonnoissa on yksityiskohtaisia elämänohjeita/säännöstöjä. Esim. kymmenen käskyä on tärkeä kristillisessä ja juutalaisessa etiikassa. Juutalaisuuteen kuuluu kymmenen käskyn lisäksi jopa yli kuusisataa muuta määräystä. Muslimien elämää säätelee islamilainen laki eli sharia, joka ohjeistaa ihmisen arkista elämää, mutta myös yhteiskunnan toimintoja. Uuden testamentin etiikan ydin on lähimmäisen rakastaminen. "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille" ja "Älä tee toisille sitä, mitä et toivoisi toisten tekevän sinulle."
Uskontojen välillä on eettisiä eroja, sillä mm. tappamisesta ja seksuaalisuudesta on poikkeavia näkemyksiä. Esimerkiksi budhalaisuudessa tappaminen on kieletty kaikkia tuntevia olentoja kohtaan, mutta juutalaisuudessa ja islamissa ilmisen tappaminen itsepuolustuksena tai yhteisön suojelemisena on salittu.
Uskontojen kannattajat voidaan jakaa ryhmiin sen perusteella, miten he suhtautuvat modernisaatioon:
- LIBERAALIT tulkitsevat uskontojen oppeja modernin elämä vaatimusten pohjalta
- KONSERVATIIVIT korostavat perinteitä ja toisinaan eristäytyvät muusta yhteiskunnasta
- FUNDAMENTALISTIT pyrkivät johtamaan yhteiskunnan normit ja lainsäädännön uskonnollisista opeista
7.Yhteisöt ja instituutiot:
Uskonnot jaetaan mm. maailmanuskontoihin ja etnisiin uskontoihin.
KULTTI= löyhästi järjestäytynyt ryhmä, joka korostaa yksilöllisyyttä. Kulteilla ei ole johtajaa eikä normeja.
KIRKKO= organisoitu uskonnollinen yhteisö, joka ei sido jäseniään liikaa. Suomessa yhteistyö näkyy mm. hautausmaiden kunnossapitona, valtion osallistumisena kansankirkkojen papiston koulutukseen.
LAHKO= tiivis yhteisö, jonka toimintaa säätelee tiukat normit. Vahva ja karismaattinen johtaja.
Uskonnollisia johtajia:
- paavi
- guru
- erilaiset papit
- samaanit
